Tapahtumat

Sukutapaaminen Kruunupuistossa Punkaharjulla 5.8.2023

Suomen kansallismaisemassa sijaitsee Kruunupuisto eli Punkaharjun kuntoutuskeskus ja sinne sukuseuramme jäseniä kokoontui sukutapaamiseensa.

Kruunupuiston päärakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Vuonna 1901 muurattiin peruskivi ja v. 1903 valmistui Takaharjun parantola. Se oli yksi Suomen suurimmista keuhkotautiparantoloista. Se toimi myös sotilassairaalana ja sotilasparantolana. Kuntoutus käynnistyi 1969.

Rakennusajan tyylisuunta oli jugend. Sitä on säilytetty huoneiden väreissä ja koristeissa. Tapaamisemme oli Jugend-salissa, jossa oli lisäksi ajalle tyypillinen kalustus.Tummat värit salissa olivat vastakohta portaikkojen valoisuudelle. Suurista ikkunoista tulvi luonnonvaloa vaaleisiin kaiteisiin ja askelmiin. Itse 135 m pitkän rakennuksen yksinkertainen arkkitehtuuri ennakoi jo myöhempää suuntaa, funktionalismia. Maisemat Saimaalle olivat huikeat.

Aloitimme yhdessäolon perinteisesti ruokailulla hotellin ravintolassa. Noutopöytä oli värikäs, runsas ja maukas. Tuttu jälkiruokamme, kermakakku, komeili omalla pöydällään. Kiitokset Anne Poutaselle tästäkin järjestelystä!

Osa nuoremmista seurueemme jäsenistä suuntasi ulko-ovelle, harjuille, mutta parikymmentä tuli Jugend-saliin ja lämminhenkinen tapaaminen alkoi tervetulotoivotuksilla ja hirven esittelyllä.

Tepposen perhe Savonlinnasta oli valmistellut ohjelmallisen osuuden. Aarre piti hauskan tietokilpailun ja Mirja lausui kesäisiä runoja kauniisti ja sydämellisellä lempeydellä. Hän kertoi myös isänsä Väinö Silventoisen valokuvausharrastuksesta 50- ja 60-luvuilla Uukuniemellä. Riikka Raute kertoi myös Väinö Silventoisesta, isoisästään. Hän totesi, että kuvien laadun ja määrän vuoksi isoisää voitiin pitää ihan ammattilaisena. Riikan tekemä näyttely isoisän valokuvista ja omista taidekuvista oli parhaillaan esillä Biisoniareenalla Uukuniemen Kummussa.

Kokoushuoneeseen oli järjestetty tietokone ja valkokangas ja sukutapaamisen mittava sukututkimus osuus alkoi. Ensimmäiseksi näppäimistöä käytti Anne Poutanen. Hän kertoi ja näytti, miten Geniin mennään ja miten siellä edetään. Anneli Silventoinen vuorostaan näytti, miten sukuhaaramme näkyvät ohjelmissa ja hänelle sai esittää kysymyksiä ja Anneli haki vastauksia. Kysyin, löytyykö Helena Konttinen, Karjalan hengellinen vaikuttaja, meidän sukuhaaroistamme. Hänen siskonsa löytyi tiedoistamme ohjelmissa.

Sukututkimus on tämän toimintakauden painopistealue. Sukututkimustyöryhmän vetäjä Ritva Ruotsalainen oli myös paikalla. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 19.00 Skypettämällä. Kuka tahansa kiinnostunut voi tulla mukaan, mutta Ritva toivoo, että ensin otetaan yhteyttä häneen sähköpostilla ruotsalainen.ri (ät) gmail.com ja hän antaa tarkemmat ohjeet. Kysymyksiä saa lähettää sähköpostilla ja ryhmä neuvoo ja auttaa vastauksen saamisessa, saattaa jopa löytää vastauksen. Rohkeasti kysymään tai tulemaan mukaan ryhmään!

Sukuseuran uusi sihteeri, kunnianimeltään sukukirjuri, Teija Hämäläinen oli mukana sukutapaamisessa. Hän on kiinnostunut sukututkimuksesta ja ollut mukana sukututkimustyöryhmässä, mutta vasta nyt saimme tutustua toisiimme livenä. Teija on Mikkolanniemen sukuhaaraa, syntynyt Ruhvanalla. Hänkin on kiinnostunut valokuvauksesta ja hänen ottamiaan kuvia kenties näemme Tapahtumat - sivulla. Sydämellisesti tervetuloa seuraamme, Teija!

Hannu Silventoinen on uusia jäseniämme, mutta hän on jo ehtinyt olla sukututkimustyöryhmässä. Hän on Pielisjärven Silventoisia. Meillä ei ole ennen ollut sieltä päin jäseniä. Uuden sukualueen lisäksi hän toi mukavalla huumorillaan rennon tunnelman tapaamiseemme. Hän on seuramme varapäämies. Tervetuloa joukkoon!

Tapaamisessa oli myös Seija Silventoinen, joka on nähnyt sukuseuran koko elämänkaaren omin silmin. Hän on Mäk'Ierikan suvusta, joka perusti sukuseuran itselleen v.1967. Siihen tuli sitten mukaan muitakin Mikkolanniemi-lähtöisiä Silventoisia, viimein myös Silvennoisia.

Markku Silvennoinen kertoi omasta valokuvausharrastuksestaan. Hänen haaveenaan on ollut, että voisi sommitella kuvia muokkaamalla tai yhdistelemällä vaikkapa sisarussarjoiksi, esimerkiksi Mikko Silventoinen veljensä kanssa samassa kuvassa. Toivottavasti Markku esittelee seuraavassa sukutapaamisessa sellaisen.

Leppoisissa tunnelmissa erottiin. Sukuneuvoston jäseniä jäi vielä pitkään suunnittelemaan toimintaa. Meillä on vireä ja toiveikas sukuseura! Siitä iloiten Eija Haiko.

Sääntömääräinen vuosikokous Juhlatila Louhelassa Parikkalan Melkoniemessä 07.08.2021

Vuosikokous aloitettiin klo 13.00 maittavalla lounaalla ja jälkiruokana oli täytekakkukahvit. Eija Haiko toivotti kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen ja Juhlatila Louhelan edustaja esitteli lounaspöydän kattauksen järjestelyn.

Varsinainen vuosikokous päästiin aloittamaan klo 14.20. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Uusia henkilöitä valittiin sukuneuvostoon kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Uudet toimihenkilöt näkyvät sukuseuran kotisivulla www.sukuseura silventoiset ja silvennoiset.fi Yhteystiedot -välilehdellä.

Toimintasuunnitelmaan lisättiin Facebook sivujen perustaminen ja Geni.com yhteisöpalvelun Silventoinen-Silvennoinen -suku projektin jatkaminen ja kehittäminen sukuyhteyksien vahvistamiseksi. Yhdistyksen sääntöihin tehtiin muutos, joka käsitteli tilikauden alkamis- ja päättymispäivää. Keskusteltiin Pirkko Siltasen Kerimäen Silvennoiset sukukirjasta, painos on loppuunmyyty. Pidettiin hiljainen hetki Eija Haikon äidin Aino Silventoisen sekä Mikko Kososen äidin Aino Silventoisen muistoksi. Läsnä oli 18 jäsentä. Kokous päätty klo 16.13.

Kokouksen jälkeen Eija Haiko ojensi uudelle puheenjohtajalle Anne Poutaselle Hirvipatsaan.

Läsnä oli 18 jäsentä ja kolme avustajaa

VUORINIEMEN SUKUTAPAAMINEN 8.8.2020


Kunnioitimme sankarivainajia Vuoriniemen sukutapaamisen yhteydessä. Vasemmalta Anneli Silventoinen, Anne Poutanen, Eija Haiko ja Aarre Tepponen.

Lämpimät kiitokset Vuoriniemen sukutapaamiseen osallistuneille!

Tapaamispäivämme oli yksi kesän kuumimpia. Kaunis sää antoi upeat puitteet kokoontumisellemme ja etenkin hautausmaakierrokselle. Sankarihautojen alueella kunnioitimme kukkatervehdyksellä sinne haudattuja 26 vainajaa ja sen jälkeen sytytimme kynttilän ja vietimme hiljaisen hetken Arja Kaarina (Kati ) Silventoisen muistoksi. Jorma Silanderin lyhyen hartauspuheen jälkeen lauloimme säkeistön Toivo Kuulan säveltämästä virrestä 629.

Vuoriniemen hautausmaa on perustettu v. 1938 ja sinne on haudattu n.1000 vainajaa Savonlinnan eteläisistä kylistä Piojärveltä, Särkilahdelta, Vuoriniemeltä, Ruhvanalta ja Utrasniemeltä. Tällä hetkellä siellä on yhtä paljon Silvennoisten ja Silventoisten hautakiviä. Silvennoiset ovat joko Kerimäellä tai Säämingissä syntyneitä ja Silventoiset ovat kaikki Mikkolanniemen sukuhaaraa.

Siirryimme sisätiloihin savumuikuilla terästetyn karjalaisen pitopöydän ääreen. Kohtuullisen ajan päästä vuoriniemeläinen kanttori Hannu Tolvanen soitti kutsuvasti Toivo Kuulan säveliä ja johdatti näin meidät salin puolelle. Kutsuvieraamme Jorma Silander antoi meille aimo annoksen Savonlinnan eteläisten kylien historiaa alkaen 700 vuotta sitten kallioon hakatusta Pähkinäsaaren rauhan maamerkistä Särkilahdella. Nettisivuillamme on tämä Jorma Silanderin ansiokas esitelmä kokonaisuudessaan Linkkejä -otsikon alla. Käykää lukemassa!

Kahvin jälkeen saivat tänä vuonna perustetun sukututkimustoimikunnan jäsenet esittäytyä. Anne Poutanen kertoi sukujuuristaan Kerimäen Jouhenniemen Silvennoisista. Eino ja Katri Silvennoinen asuivat ensin Lakkimäen talossa Einon vanhempien ja Veikko-veljen kanssa. Sitten Eino rakensi perheelleen kodin Pappilanpellolle v. 1949 ja paikka sai nimen Tuomela. Silvennoiset olivat taitavia käsitöiden ja puutöiden tekijöitä. Ukki rakensi puuveneen Annen vanhemmille häälahjaksi. Puutyötaidot Janne-veljellä ja Annen omat käsityöt jatkavat perinnettä nykyaikaan. Annen sukuhaara löytyy Pirkko Siltasen Kerimäen Silventoiset -sukukirjasta taulusta nro 174.

Anneli Silventoinen näytti kartan avulla isänsä ja äitinsä sukujen lähtöalueet Puruveden eri puolilla. Annelissa yhdistyy kaksi Silventoisten sukuhaaraa. Monet sukutapaamisen osanottajat näkivät Annelin ensimmäistä kertaa, kun taas hänen isänsä Erkki Silventoinen sisaruksineen oli tällä alueella hyvin tunnettu maallikkosaarnaaja. Kiinnostuneina kuunneltiin myös Annelin työelämään liittyneistä pitkistäkin ajanjaksoista esim. Venäjällä ja Kuubassa.

Ritva Ruotsalainen kuvaili kesäistä retkeään, jonka tarkoitus oli etsiä Mikkolanniemen Silventoisten asuinpaikka, sukuhaaran lähtökoti. Sukuseuramme oli alunperin Mäk-Ierikän jälkeläisille perustettu rekisteröity yhdistys. Jossainhan siis täytyi olla mäki. Vaikka metsä nykyisin peittää maisemassa kaiken, löytyi mäki nimeltä Pyhämäki. Alueella asuvilta kyselemällä saatiin perimätieto, että mäellä on joskus ollut talo.

Seija Silventoisen esitys oli Pietariin menneistä sukulaisista ja heidän kohtaloistaan Leningradin piirityksen ja Stalinin vainojen ajoilta. Saimme nähdä ison alkuperäisen valokuvan Mikkolanniemeltä lähteneistä veljeksistä ja taidemaalarin tekemän muotokuvan Helmi Eskelisestä. Esille tuli myös toinen aktiivinen naishenkilö sukuseuramme alkuajoilta, Tyyne Silventoinen, joka toi sukuseuralle hopeisen hirven lahjaksi Venäjän Silventoisilta Suomen Silventoisille. Hirvi seuraa aina uuden suvun vanhimman kotiin. Minne seuraavaksi? Se nähdään ensi kesän vuosikokouksessa.

Markku Silvennoinen kehotti ihmisiä säilyttämään vanhat valokuvat ja merkitsemään muistiin tunnistetut ihmiset ja tilanteet. Ihmisillä on vain valitettava taipumus kiinnostua sukunsa vaiheista vasta siinä vaiheessa, kun tunnistajia ei enää ole. Markku oli asetellut pöydille oman sukuhaaransa henkilöiden valokuvia, vanhoja ja vähän uudempiakin. Eija Haiko oli laittanut koronatilanteen vuoksi vapaiksi jätetyille paikoille Honkakylästä lähteneen Mikko Silventoisen ja hänen jälkeläistensä kuvia. Uusimmat kuvat molemmilla olivat urheilu-aiheisia, Markulla yleisurheilu ja Eijalla hevosurheilu.

Aika kului nopeasti. Menimme pahasti yliajalle. Osanottajat vitsailivatkin, että ehkä tarvittaisiin 2-päiväiset sukutapaamiset, että saisimme puhua tarpeeksemme. Tervetuloa jatkamaan puhetta ensi kesän vuosikokoukseen. Silloin valitaan uusi suvun vanhin. t. Eija Haiko

11.6.2017 juhlatapaaminen Suomi 100 v, Sukuseura Silventoiset ja Silvennoiset ry 50 v

Silventoisten sukuseuran perustamisesta on kulunut 50 v. Juhlatapaaminen järjestettiin Koitsanlahden koululle, Koitsan Pito ja Palvelun tiloissa.

Paikalle oli saapunut viiden perustajajäsenen lisäksi 41 Sukuseura Silventoiset ja Silvennoiset ry:n jäsentä eri puolelta Suomea sekä kaksi petroskoilaista sukulaista.

Aloitimme iloisen jälleen näkemisen klo 12 laulamalla yhdessä Karjalaisten ja Savolaisten kansallislaulut sekä kohottamalla onnittelumaljan juhlatapaamisen kunniaksi.

Koitsan Pito ja Palvelun isäntä piti lyhyen katsauksen koulun historiikkiin. Koulun, jonka oppilana tai opettajana jotkut sukumme jäsenet ovat olleet.

Maukkaan ja runsaan lounaan jälkeen vuorossa oli perustajajäsenten ja 30 v sukuseuran sihteerin tointa ansiokkaasti hoitaneen Liisa Silventoisen muistamiset.

Lassi Silventoinen kertoi Silventoisen sukuseuran perustamisen historiasta sekä venäläisen sukuhaaran etsimisestä ja löytämisestä mm. Suomen Punaisen ristin avulla. Yhteyksiä Venäjällä, lähinnä Petroskoissa asuviin sukulaisiin on pidetty satunnaisesti.

Kävimme Koitsanlahden hovin pihapiirissä olevalla Kärsimyskivet- muistomerkillä johon kokoonnuttiin ensimmäisen sukuseuran perustamiskokouksen yhteydessä yhteiskuvaan.

Kuva 50 vuotta myöhemmin

Kärsimyskivillä käynnin jälkeen palasimme vielä Koitsanlahden koululle jossa saimme kuulla suvun nuorten Liisa Kalliokosken ja Juho Silventoisen musiikkiesityksiä.

Iloinen ja puheen porinan täyttämä tapaaminen päätettiin makoisaan Brita-kakku- kahvihetkeen.

Sukuseura Kerimäellä 4.8.2013

Sukuseura Kallunmäellä. Kuva: Pentti Aaallonen. Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.

Aurinkoisena elokuun sunnuntaina 4.8. kokoontui 32 Silventoista ja Silvennoista Kerimäelle tutustumaan sukunsa juuriin vanhojen hautojen välityksellä. Tilaisuus aloitettiin jumalanpalveluksella Kerimäen kirkossa, maailman suurimmassa puukirkossa. Liturgina oli rovasti Toivo Loikkanen ja saarnasi pastori Markku Liukkonen. Avustajina olivat sukuseuran päämiehet Leena Eerola ja Eija Haiko tekstinlukijoina ja kolehdinkantajina sekä Seppo Silvennoinen kolehdin kantajana. Kirkossa oli mielenkiintoinen näyttely vaivaisukoista.

Jumalanpalveluksen jälkeen sukuseura tutustui ensin Matti Lähesmaan johdolla Kerimäen historiaan. Hän kertoi mm. Kerimäen liitoksesta Savonlinnaan tapahtuman muistoksi pystytetyn muistomerkin äärellä. Tämän jälkeen siirryttiin sankarihautausmaalle, jossa suvun päämiehet Leena Eerola ja Eija Haiko laskivat kukat kaatuneiden muistomerkille. Lauloimme yhdessä virren ”Sun haltuus rakas isäni”. Matti Lähesmaa kertoi, ketkä Kerimäen Silvennoisista olivat kaatuneet viime sodissa. Sen jälkeen tutustuimme suvun sankarivainajien hautoihin.

Tutustuminen jatkui Silvennoisten haudoille. Matti Lähesmaa oli löytänyt 40 suvun hautaa. Katsoimme kaikki Mattin Lähesmaan ja välillä Seppo Silvennoisen opastamina. Tosin kuuma päivä uuvutti monet osallistujat jo ennen viimeisiä hautoja.

Sitten siirryttiin Hotelli Herttuaan lounaalle. Aluksi lauloimme Leena Eerolan pianostyksellä Karjalaisten ja Savolaist en laulut, sillä sukuseuran jäseniä on molemmista maakunnista. Pieni kysely osanottajien sukujuurista kertoi, että sukulaisia oli summittaisesti laskien ml aviopuolisot ainakin Kerimäeltä yhdeksän, Mikkolanniemeltä neljä , Sortavalan haarasta neljä, Ruskealasta kaksi Punkaharjulta kolme, Parikkalasta kaksi. Pietarissa vaikuttaneiden esi-isiä löytyi neljä. Kaksosia edusti yksi henkilö.

Pöytäkeskustelussa saimme kuulla, että sukulaisemme Petroskoissa voivat hyvin. Lounaan jälkeen Lähesmaa kertoi Kallunmäen historiasta. Sen jälkeen siirryimme linja-autolla Kallunmäkeen.

Kallunmäki on historiallinen paikka, sillä se on ollut Silvennoisten maita ja sinne on rakennettu Kerimäen ensimmäiset kirkot . Karoliina Silvennoinen ja Seppo Silvennoinen laskivat kukat Kallunmäen kirkon muistomerkille. Lauloimme Sibeliuksen virren ”Soi kunniaksi Luojan”. Lähesmaa esitteli täysipainoisesti alueen historiaa.

Monipuolinen päivä jäi mieleen rautaisena annoksena sukumme historiaa.

Sukukokous 11.8.2012 Kesälahdella

Sukukokouksen osanottajat. Kuva: Pekka Tuunanen. Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana.

Sukuseura Silventoiset-Silvennoiset piti sääntömääräistä sukukokoustaan sateisen kesän aurinkoisena, mutta koleana lauantaina 11.8.2012. Paikaksi oli valittu Karjalan Kievari Kesälahdelta, kuutostien varrelta. Sukujuuriltaan Silventoisia tai Silvennoisia saapui runsaan ja maukkaan pitopöydän ääreen 29, joukossa yksi lapsi, josta päivän kuluessa leivottiin arpajaistemme onnetar. Saimme iloita vanhojen tuttujen ja uusien kasvojen näkemisestä. Toive, että saisimme Silvennoisia mukaan tähän Silventoisten v.1966 perustamaan sukuseuraan, on toteutunut. Jo Kerimäellä kirjattiin seuraamme 15 Silvennoista ja nyt heitä tuli joukkoomme 7.

Sukukokouksen aluksi kohotimme maljan 45 vuotta täyttäneen sukuseuramme kunniaksi, kokoonnuimmehan ensimmäisen kerran tuon rajapyykin jälkeen. Karjalaisten laulun aikana kaipasimme äänenjohtajaamme, suvunvanhintamme Leena Eerolaa, joka ei ollut päässyt mukaan. Jos emme kyenneet ilmaisemaan sävelin sitä kiitollisuutta ja kunnioitusta, jota tunsimme perustajajäseniä kohtaan, niin sanoin meillä oli mahdollisuus kohdistaa se niille perustajajäsenille, jotka olivat paikalla.

Kokousrutiinit sujuivat Pekka Tuunasen luotsaamina. Henkilövalinnoista kerrottakoon, että Leena Eerola valittiin edelleen suvunvanhimmaksi, sukuneuvostossa nuorta polvea edustaa Karoliina Silvennoinen ja sukututkimusta Mika Silventoisen lisäksi Raili Aallonen. Vapaa seurustelu jatkui päiväkahvin ja vadelmatäytekakun merkeissä. Kokoustilaan palattuamme saimme kuulla ja seurata Pekka Tuunasen esitystä sukututkimuksen tekemisestä. Pirkko Siltasen tutkimus Kerimäen Silvennoisista ja Silventoisista oli myös paikalla tutustumista varten. Kiireittensä vuoksi Pekka Tuunanen ei ole enää sukuseuramme toiminnassa aktiivisesti mukana, mutta lupasi apuaan tarvittaessa. Kiittelimme ahkeraa ja sukututkimuksessakin ansioitunutta jäsentämme.

Varsinaisen sukukokouksen ja Pekka Tuunasen esityksen jälkeen oli Aino Kokkosen ja Seppo Silvennoisen juontamat arpajaiset. Leppoisin ja hauskoin tunnelmin kokouksen osanottajat hajaantuivat ja uusi sukuneuvosto jäi pitämään järjestäytymiskokoustaan.

Eija Haiko

Silventoiset ja Pietarin Pyhän Marian kirkko
Pyhän Marian kirkko sai uudet urut 5.12.2010.
Kuvia kuvagalleriassa

Sukutapaaminen 1.8.2010 Parikkalassa

Sukutapaaminen aloitettiin jumalanpalveluksella Parikkalan kauniissa puukirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnasi ansiokkaasti suvun edellinen päämies Eija Haiko. Tekstinlukijoina toimivat nykyiset suvun päämies Leena Eerola ja rahastonhoitaja Mika Silventoinen.. Kolehdin kantoivat sukuneuvoston jäsenet Aino Kokkonen ja Helena Tikkanen.

Kirkonmenojen jälkeen sukuseura kävi sankarihaudalla, jossa Leena Eerola ja Mika Silventoinen laskivat kukat vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneiden muistomerkille.

Edellisen viikon perjantaina 30.8. riehunut Asta-myrsky oli koetellut Itä-Suomea ja myös Parikkalaa tehden pahaa jälkeä. Kirkon vieressä kasvanut Parikkalan vanhin puu oli kaatunut estäen suoran käynnin sankarihaudoille. Sähköt toimivat sunnuntain jumalanpalveluksessa kirkossa koko ajan, vaikka lauantaina kesken vihkitoimituksen sähköt menivät poikki estäen urkujen käytön.

Tapaaminen jatkui Helenansaaressa, joka oli säästynyt myrskyltä. Tapaamiseen oli tullut 37 sukuseuran jäsentä. Joukossa oli myös ensikertalaisia, jotka lehti-ilmoitus oli tavoittanut.

Tilaisuus aloitettiin Karjalaisten laululla. Suvun päämies toivotti sukuseuran jäsenet tervetulleiksi ja kertoi sukuseuran kuulumisia. Mika Silventoinen kertoi sukuun liittyneen 15 uutta jäsentä Kerimäen kokouksen jälkeen.

Eija Haiko kertoi, että Parikkalan sankarihautausmaalle on haudattu 313 kaatunutta. Parikkalan neljälle hautausmaalle on haudattu yhteensä 86 Silventoista ja 43 Silvennoista. Kun otetaan huomioon historialliset haudat luvut ovat 98 Silventoista ja 45 Silvennoista.

Alkukeskustelussa tuli esiin monia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Koska suvussa on monta haaraa, voisi haasteena olla seuraavaan tapaamiseen oman sukupuun laatiminen. Paras sukupuu palkittaisiin. Sukuseuran lippu ja standaari voisivat olla tulevaisuuden projekteja. Suvun jäsenten ammateista yleensä ja toimista Pietarissa voitaisiin kuulla seuraavissa tapaamisissa.. He toimivat aikanaan paitsi hopeaseppinä, myös muissa ammateissa. Esitysten pitäminen näistä annettiin pohdittavaksi sukuseuran jäsenille. Vanhoja valokuvia ja juttuja suvusta kaivataan kotisivuille. Kerimäen Silvennoisista laadittu sukuselvityksen on nyt Pirkko Siltanen korjannut.

Maukkaan lounaan jälkeen Mika Silventoinen kertoi omista sukujuuristaan Sortavalassa ja sen ympäristössä. Hän kertoi myös USAssa teettämistään DNA-testeistä, joiden avulla voidaan selvittää sukulaisuutta. Esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja herätti keskustelua.

Päiväkahvin jälkeen seurustelu jatkui iloisissa välittömissä tunnelmissa. Arpoja ostettiin ja laulettiin yhdessa Leena Eerolan pianosäestyksellä. Aino Kokkosen järjestämiin arpajaisiin oli saatu paljon hyviä voittoja, mm. monia käsitöitä, iso rautainen kynttilänjalka, päävoittona Tallinnan risteily ja iso makeiskori.

Hyvillä mielin Silvennoiset ja Silventoiset lähtivät juhlasta. Suomen lippu Helenansaaressa laskettiin alas ja sukuseura jää odottamaan sukukokousta kahden vuoden kuluttua. Olisikohan meillä jo silloin oma lippu?

Sukukokous Kerimäellä v. 2009

Sukuseura piti varsinaisen sukukokouksen Kerimäellä Hotelli Herttuassa 1.8.2009. Kokoukseen osallistui 41 Silventoista ja Silvennoista. Ilahduttavaa oli, että Silvennoisia oli tullut paljon ja samoin muita suvun jäseniä, jotka eivät aikaisemmin olleet käyneet suvun tilaisuuksissa.

Sukukokouksessa valittiin uusi sukuneuvosto:

Suvun päämies Leena Eerola
Suvun varapäämies Pekka Tuunanen
Sukukirjuri Aino Kokkonen
Rahastonhoitaja Mika Silventoinen
Eija Haiko
Helena Tikkanen
varajäsen Merja Silvennoinen
varajäsen Seppo Silvennoinen

Pirkko Siltanen oli laatinut sukuselvityksen sukutauluina Kerimäen Silvennoisista, joka otettiin vastaan mielenkiinnolla. Jussi Kaksonen piti esityksen Kaksosten ja Silventoisten sukujen suhteista ja yhteisistä juurista. vuosikymmenten saatossa. Tapu Silvennoinen kertoi perheensä elämästä Yhdysvalloissa.

Ohjelmassa oli yhteislaulua, arpajaiset ja saappaanheittokisa Silvennoiset vastaan Silventoiset. Kisa päättyi tasapeliin.

Sukutapaaminen Skinnarilan Hovissa Lappeenrannassa v. 2007

Sukutapaamiseen 11.8.2007 osallistui 45 henkeä. Sukulaisia oli saapunut aina Petroskoista asti. Pentti Siltanen kertoi Skinnarilan Hovin historiasta ja hopeaseppämesarti Pekka Silventoisen lasten ja heidän perheidensä elämästä Skinnarilassa, Pirkko Siltanen kertoi selvityksestään Kerimäen Silvennoisista ja Vesa Silventoinen kertoi Silventoisia ja Silvennoisia koskevasta selvityksestään. Ohjelmassa oli suvun nuorten musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Mika Silventoinen esitti Alma ja Toivo Kuulan elämästä multimediateoksen kansalliskirjaston verkkonäyttelystä. Tapaamisessa oli Mika Silventoisen näyttely Sortavalan Silventoisista, vanhoja valokuvia ja Pentti Siltasen kirja "Hopeaa ja säveliä, Pietarin suomalaisen perheen kronikka", joka on Pekka Silventoisen ja hänen perheensä elämäntarina Pietarissa ja Lappeenrannassa.